Hakuvalmennus.

Sunnuntaina 26.9 Sari Kärnä tuli pitämään meille haku valmennuksen. Aamulla suunnattiin kymmeneksi Kalsun mäntymaisemiin. Keli oli mitä täydellisin. Pilvetön taivas, reippaasti tuulta ja sopivan kirpakka ilma. Aluksi tallattiin alue ja merkattiin keskilinjalle (ja takalinjalle samalle kohtaa samanumero) piilojen paikat. Niin et parilliset yhdellä ja parittomat toisella, yhteensä 11 piiloa. Oikeita piiloja pystytettiin maastoon 4(yksi teltta ja kolme sellaista hökötystä).

Kodalla aloitettiin makkararingillä, jotta oppisi olemaan nätisti ja samalla oppi "luopumsita"(eli luopumalla saa namin). Eikä hyppisi maalimiehiltä linssejä vinoon... :) Mahdoton tehtävä, sanon minä.  Maalimiehet meni kauemmaksi ja kaikki oli kyykyssä toinen käsi maassa edessä. Päästin Kodan irti ja sehän lähti ku singon suusta ja hyökkäsi ensimmäinen ihmisen naamalle. Maalimies vain on kyykyssä, eikä noteeraa mitenkään siihen  hyppimiseen,naaman nuolemiseen tai nami käden pureskeluun .Namikäsi oli nyrkissä, maassa, edessä ja aukesi vasta kun Koda oli nätisti ja luopui yrittämästä. Olin aivan äimän käkenä, koska muutaman maalimiehen jälkeen Koda juoksi maalimieheltä toiselle niin, että lähelle tultuaan pisti maaten ja luopui tosiaan namikädestä, jonka jälkeen "jes" ja käsi auki. :D

Seuraavana vuorossa 3x tuuli-ilmaisu. Koda ei nähnyt kun maalimies lähti piiloon. Lähdettiin liikkeelle tuulta vastan niin, että Koda kiinni ja käveltiin pitkkää siksakkia kohti maalimiestä. Heti kun nenä nousi niin remmistä irti. Me ei ehditty montaa askelta ottaa kun Koda jo haistoi maalimiehen ja 100 lasissa oikean puskan tai kiven juurelle. Mahtava otus. Täytyy muistaa jatkossa, että maalimiehet palkkaa ruokapurkilla ja ainoastaan maasta, jolloin vahvistetaan sitä, että kyykyssä olevan tai makaavan ihmisen päälle ei hypitä.

Viimeisellä kierroksella Kodalle otettiin risteilyjä. Todella hienosti haki mun selän takaa ohi uudelle maalimiehelle. Tämän avulla opetetaan koira etenemään aina sinne mihin mun nenä näyttää ja samalla vahvistetaan suoria pistoja. Koda muisti hienosti aiemmin opitun juostessa maalimiehen luokse. Maalimiehen luokse päästyään syöksyi maaten. Muutaman ekan piston aikana oli vähän liian innokas ottamaan namia, mutta loppua kohden parani toden teolla ja viimeisissä pistoissa jo luopui namista eikä hyppinyt silmille.

Nyt ollaan kyllä täysin haun lumoissa.