Viime kerrasta on kulunut jo aikaa, mutta eipä tähän väliin ole paljoa mahtunut.
Koda kävi Piiralla käsittelyssä, koska kompastui agi treeneissä ja kynti maneesia mukavasti. Ja onneksi mentiin. Niska oli vinksin vonksin ja oikealla lapojen päällä tosi paha jumi (lihakset siltä kohdin aivan tuli kuumat). Samalla löytyi tuohon takajalka/tasapaino ongelmaan syy. Ristiluu alue lukossa ja samoin T6-T7 väli. Nämä kohdat kun saatiin auki ei Koda pysynyt enää istumisasennossa, vain valahti aina kasaan. Tämä siitä syystä, koska oli vahvistanut jumien takia vääriä lihaksia tukilihaksina ja kun nikamat liikkuu sekä asento suora ei tukea ollutkaan. Kodalle tuli ainakin kuukauden agi kielto. Koti treeninä tukilihaksiston vahvistamista.
Nyt ollaankin panostettu oikeiden liikkeiden löytymiseen. Remmilenkkejä hitaasti kävellen tai niin reippaasti, että Koda ravaa. Hienosti kävelee kun on hieman hankea ja vastusta, mutta heti kun kävellään tasaisella tiellä niin se kirottu ketkutus alkaa. Välillä oikein harmittaa, kun ei millään jaksaisi kävellä noita ojien pohjia, mut kun toi ei kävele tiellä. Teiden kuivumista odotellessa niin pääsis juoksulenkeille. Juoksumatolla ollaan käyty n2-4 kertaa viikossa kävelemässä ja välillä vähän hölkkäämässä. Siinä Koda kyllä kävelee hyvin ja rennosti.
Hommasin myös semmoisen maapähkinän muotoisen jumppa pallon( juuri sen kokoinen et kelpie mahtuu seisomaan sen päällä) jonka päällä tasapainoillaan ja kehitellään lihaksistoa.
Kotona ollaan vähän otettu PA:ta, noutoa leikin ohella ja taas yritetty luoda yhteistä säveltä ( välillä näyttää et se löytyy ja samantien katoaa johonkin kauas). Agi treeneissä kylläkin käytiin, mutta yhtään estettä ei otettu. Tehtiin PA:ta, muutaman askeleen siirtymisiä ja aina välissä "käy maaten" käskyllä heti rauhoittumista. Näin ainakin homma toimi. Sitten sain taas kuningas ajatuksen kokeilla sitä patoamis juttua leikin ohella ( sain hyvät ohjeet siihen). Aluksi Koda päästi joka kerta lelusta irti kun liike loppui enkä millään olis edes ehtinyt koskettaa sen leukaa. Helpotettiin siis leikkiä. Leikittiin, leikki seis ja sen hetken kun Koda vain oli paikallaan ja piti otetteen niin huikkasin "jes" ja jatkettiin kiskomista. Näitä kun tehtiin muutama nii johan alkoi jätkällä raksuttaa. En vielä edes yrittänyt koskea, mutta huomasi kuinka keskittyi heti kun liike lakkasi. Oli oikein hiljaa sen sekunnin sekä piti otteen lelusta ja samantien kun sanoin "jes" niin semmonen murinapärinäravistelutappo meininki et huhu. Ennen näkemätöntä, mutta hienoa. Me tehtiin se!
Tehtiin myös yksi rauhoittuminen ja jatkettiin leikkiä. Hienosti makasi aloillaan eikä ees piipannu. Kyllä Koda huohotti, mut niin huohotin minäkin joten siihen en kiinnittänyt huomiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti