31.1 Torstaintoko
Odotin innolla illan tokoiluja. Jotenkin se keskiviikkoinen luento sai pienen treenikipinän syttymään.
No kaikkihan aina ei mene niin kuin Strömsössä. Päivä oli harjoittelussa jo työntäyteinen ja monen muun asian yhteensattumien kautta aikataulusta tulikin kiireinen. Treeneistä oltiin jo myöhässä ja samaan syssyyn mut oli nakitettu yhteen kuriirin hommaan. Kotoa lähtö oli jo niin lennokas (VIRHE), että Koda kävi sen takia niin kiepeillä. Mietin matkalla ettei tästä taida tulla tänään taas mitään (VIRHE). Treenipaikalle päästyämme parkkipaikka oli täynnä porukkaa ja kauhea ihmisvilinä. Otin Kodan nopsaan autosta (VIRHE) ja ajattelin et tehdään lyhyt nopea PA: treeni. Koda ei keskittynyt sit laisinkaan. Piippas, näykki, hyppi ja pomppi. Vaikka kuinka yritin kieltää ja palkata oikeasta toiminnosta joita tuli 1/10. Meni hermo (VIRHE) ja Koda lähti vauhdilla häkkiin. Treenit loppu ennen kuin ne oli ehtinyt alkamaankaan. Hoidin kuriirin hommat ja painuin kotiin. Juuri kun saavuimme koti pihaan Koda aloitti häkissä kiljumisen (WTF???). Hetkeksi aina hiljeni kun minä istuin paikoillaan, mutta huuo jatkui heti kun aloin taas nousemaan autosta. Kokeilin ainakin 20 kertaa näiin, et joka kerta kun yritin aukaista takaluukkua ja Koda alkoi huutamaan häkissä, niin minä lähdin nurkan taakse pois. Viimeistään siinä vaiheessa kun tartuin luukkuun kiinne nostaakseni sen ylös niin Koda repesi. Koda sai sitten istua reilun tunnin autossa miettimässä kun minä kävin sisällä vähän siivoamassa. Miettimisaika oli tehnyt tehtävänsä ja Koda oli aivan hiljaa autossa. Onnistuneen autosta poistumisen takia päätin ottaa uusinnan meidän treeneistä. Käveltiin tuohon torin kulmalle ja otettiin muutamat PA:t. Ekalla joutui muutaman kerran huomauttaan ettei kontakti saa tippua. Sen jälkeen yhteistyö taas toimi. Siirryin yhden liikkeen näyteikkunan eteen josta oli helpompi seurata Kodan kontaktia. Hienosti pysyi, vaikka ihmisiä käveli ohi. Lopuksi muutama liikkeestä seisominen, minä peruuttaen. Iloisella mielellä mentiin sisälle. Loppujen lopuksi hyvin tyytyväinen meidän molempien puolesta, minä en antanut periksi ja Koda malttoi tehdä töitä ( itse kun olin rauhallinen).
Homma meni juuri niin kuin luennolla oli puhetta. Huonolla asenteella ei kannata tehdä mitään. Parempi olis jäädä kotiin jos alusta alkaen suunnitelmat kusee ja mielentila on kireä.
Ehkä ensikerralla paremmalla onnella.
1 kommentti:
Virheitä ei tarvitse pelätä, koska niistä oppii! Ja ihan huippua, että sä analysoit teidän treenejä :)) Te menette molemmat koko ajan eteenpäin!
Koda on pätevä koiranalku ja sä olet hyvä koirankouluttaja! Treeni-iloa ja haleja molemmille <3
Lähetä kommentti