.

.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Koda teki koti treenin, pienen.

Aloitettiin tunnarikapulan pidolla, nami palkka jokaisesta nätistä pidosta ja patukka odotti mun selän takana maassa. Tehtiin kaksi kierrosta ja kolme rauhallista pitoa, josta vapautus patukalle. Koda pitää hyvin, ei piippaa ja keskittyy.

Välistä otettiin paikaltaan maahan menoja. Aluksi ilman nami apua. Mutta toimi paremmin ainakin vielä kun, vetää namilla maasta seisomaan, ohjaa siitä takaisin namilla maahan ja  siitä  nami palkaksi. Hyvin pysty jättää palkkaamatta ne mahaan menot, jotka on selkä kyyryssä ja jalat missä sattuu.Otettiin joku 4 toistoa ja vapautus taas patukalle. Leikittiin hetken aikaa.

Lopuksi tunnarikapulan nostoja. Tää on vielä vähän hakusessa. Helposti herpaantuu jos ei heti onnistu, alkaa vinkumaan ja puremaan palikkaa. Yritin kieltää sillee varovasti ja nätisti. Ei ainakaan hermostunut siitä, mutta ei nyt ihan sadalla skarpannutkaan. Otettiin toistoja niinkauan ilman palkkaa, et saatiin yks kohtuullisen hyvä nosto josta palkka. Seuraavasta nostosta, joka oli myös parempi niin vapautus patukalle.

Täytys nyt tosissaan tsempata tätä treenaamista, ei vain ole oikein löytynyt sitä kimmoketta mihinkään lajiin. Tuntuu kuin oltaisiin vieläkin samalla viivalla, kuin viime kesänä. Vielä enemmän rupeaa ahdistaa, kun lukee muiden treeneistä ja huomaa kuinka paljon ovat kehittyneet viime kesästä. Ei pitäs kyllä miettiä tuommoisia, mutta minkäs teet. Ehkä meidän motto on "hitaasti eikä niin varmasti!" :D

Ei kommentteja: