Päiviin lisää valaistuja tunteja kiitos.

Pitkä päivä venyi vieläkin pidemmäksi kipeitä lehmiä hoitaessa ja siinäittessään rypiessä. Harjoittelu ittessään on mukavaa, antoisaa mutta henkisesti aika raskasta. Tänäänkin listalla piti ola vain kaksi syömätöntä lehmää. Lopulta listalta löytyi 4 syömätöntä lehmää joista yksi juoksutusmaha leikkaus, vasikoiden nupoutuksen näyttöä, 3 jalkavaivasta joille laitettiin kenkää, yksi makaava ja yksi vähän virkeämpi jalkavainen.

 Koululle palauduttuamme hurautin äkkiä kotiin hakemaan koiraa ja samantein takas koululle, treeneistä vain vaivaiset 50 min myöhässä. Ei kovin hyvin kyllä valmistauduttu tai muuten verytelty näihin treeneihin. Minkäs teet ja näillä mennää....

Mutta Koda oli keskittyneempi kuin eilen.

Aloitettiin paikallaan makuulla. Nyt tippuu ekalla. Hyvä. Laittaa hyvin pään maahan, mutta jätön jälkeen nousee. GRrr. Kävin välipalkkaamassa hyvän pätkän jälkeen ja sen jälkeen ei hyvä... Uusinta rauhalisempi ja välipalkka onnistui paremmin. Mietittiin että kokeessa varmaan jätän "pysy" käskyn kokonaan pois ja saa maata pää pystyssä, koska liikkeenä vielä todella kesken. Enkä haluaisi vahvistaa pään nousua, koska varmasti tulisi nostamaan sen kokeessa.

Seuruuta seuraavaksi. Aluksi vain PA:ta, kontaktin pitämistä ja yhden askeleen siirtymisiä. Tähän tarvitsee paljon treeniä ja vahvistusta, mutta parani loppua kohden. Pitemmällä matkalla myös parempi ja mun täytyy muistaa kehua Kodaa liikkeen aikana. Mun täytyy myös käskyttää topakasti niin lyhyet kuin pitkätkin matkat.  Loppuun liikkeestä maaten. Alkuun ei mitään seutaamista vaan otin Kodan mukaan ja siitä maahan. Tippui todella hienosti ja vielä hienompi oli liikkeen lopussa PA.

Kotona otettiin vielä peilin edessä PA treeniä kun liivin taskuun oli jäänyt nameja. Palkkasin vain niistä jossa tuli ekalla suoraan. Muista vain kehu korjauksen jälkeen. Täyskäännös itseasiassa parempi oikealle... miksiköhän teen sen aina vasemmalle?