Jo neljä päivää sisällä ja vain ulkona remmissä n. 5min kerrallaa. Ja sen kyllä huomaa.... Yritä nyt sanoa toiselle, joka pursuaa energiaa et "sori et saa hyppiä, juosta, ottaa lelua/tavaroita suuhun, haukkua, riehua, lenkkeillä". Positiivista on, et kaveri ei ainakaan ole kipeä ja ruokakin maistuisi normaaliin tapaan. Pehmeällä linjalla ollaan kuitenkin vielä loppu viikkoon.
Käytiin siis tänään vähän treenaamassa kunnon ruokapalkalla. Ei revittelyä tai vapaana juoksentelua, vaan hillittyä työskentelyä. Jepjep, no tavotteet on aina hyvä olla.
Aloitettiin luoksepäästettävyydellä (sitten kun vihdoin ja viimein päästiin rauhassa siirtymään treenipaikalle autolta). Saatiin hyvä mielikuva treenivinkki tähän. Siitä suoraa paikallaanmakuuseen. Tippui ekalla ja selkeesti selkeytynyt koko homma Kodalle kun käsken ensin maahan ja jättökäskynä vasta pää. Muuten makuu olikin levoton ja levoton. Kaksi kertaa jouduin palauttamaan. Heti perään uusinta ja itse jäin lähemmäksi, josta helpompi heti puuttua siihen sähläämiseen.
Sitten seuruu, pelkkää suoraa ja tahdin vaihteluja käskytettynä. Minä itse sekoitin milloin sai antaa uudenkäskyn ja milloin ei.... ja Kodan seuruu levotonta, mutta tuntui paremmalta kuin viimeksi. Mun täytys opetella antaan äänellä pakote eikä niinkään kieltävästä. Samoin mun täytyy myös auttaa Kodaa onnistumaan. Ois paljon helpompaa jos ohjaaja osais nää hommat... Loppuun vielä yhden askeleen siirtymisiä ja palkattiin suorasta PA:sta
Oli aika haastavat treenit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti