.

.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Tehotorstai.

Eilinen päivä olikin oikein ulkoilu päivä. Aamu aloitettiin jälkitreenillä. Tallasin Kodalle yhden makkararuudun ja jäljen joka lähti kolmiosta ( n.15 askelta). Chilille tein kaksi pätkää 1) n. 20 askelta ja 2) n.40 askelta. Jäljet hautuivat reilun puolituntia. Kodalta jäi ruutu väliin, koska etanat/madot olivat valloittaneet ruudun. Siirryttiin suoraan jälkee joka oli säästynyt sentäs valtaukselta. Alussa Koda vain poikitti/ nosti päätä/ siirtyi pois jäljeltä... sitkeästi vain edettiin ja viimeiset kolme askelta otti hyvin. Palkkasin pallolla, jonka vaihdan kyllä namiin jotta oikea mielentila säilyy jäljen jälkeenkin. Mun täytyy myös päättää ennen kuin lähdetään ajamaan jälkeä, mitä halua Kodalta. Etenimistä?tarkkuutta?.... Chilin eka pätkä meni huonommin, koska olisi halunnut ottaa vain toisen jalan jäljet. Vaadin kuitenkin, että tarkistaa molemmpien jalkojen askeleet. Toinen jälki sujui jo paremmin ja huomasin, että olin tehnyt pitempiä askeleita. Eli reiluja askeleita Chilille niin paremmin jäljestää molemmat jalat. Keli oli kylläkin vaativa. Sivutuuli ja aikas voimakas vielä. Siitä siirryttiin Anun ja tyttöjen kanssa metsään lenkille, n reilu tunti.

Siitä ajettiin suoraan Tammelaa ja hypättiin isän kyytiin, suuntana Liesjärvi. Tiedossa oli sienestystä, nuotiolla makkaran paistoa ja pannukahvia. Metsässä samoiltiin 3 tuntia ja todellakin ansaittiin tauko laavulla. Koirat saivat siankorvat ja me juotiin aitoa pannukahvia sekä paistettiin makkaraa.

Illalla vielä suuntasin Kodan kanssa agi kentälle vähän treenailemaan omatoimisesti. Meni ihan ok, mut ei mulla kyllä ole minkäänlaista hahmotusta siitä, miten joku radan kohta kannattaisi tehdä tai minkälainen ohjaustekniikka mihinkin kohtaan olisi kaikkein paras.... Me vaan tehtiin. Oli siinä putkea, takaa kiertoa ja hyppyjä jajaja... en edes oikein tiedä mitä tehtiin. Ei mun kyllä kannata mitään treenata omatoimisesti kun ei siitä tule kuin kaaos. Hauskaa oli, paitsi silloin kun Koda karkasi 20 kerran häiritsemään Anun ja tyttöjen treenaamista. *huokaus*. Ehkä me vain pysytellään ohjatuissa treeneissä niin kauan kunnes mä osaan jotaa, joo niin me tehdään.

Ei kommentteja: